Jyväskylän näyttelyssä

Vihdoinkin mä hetkeksi ehdin hengähtää ja kertoa kaikille, että mä sain sen sertin sieltä Jyväskylästäkin. Mutta en saanu sitäkään ruusuketta syödä! Mihin noi ihmiset niitä oikein keräilee? Mutta onneksi mulle sentään ostettiin monta pussia kanafileitä.
Kävi mulle siellä nolokin juttu, tuli pissat sisälle. Muttakun kaikki oli niin jänää, ja muutkin siellä oli pissailleet, niin sitten minäkin. Ihmistä nolotti, ja niin kyllä muakin sitten, se oli aika etikettivirhe. Oltiin kyllä just menossa sinne ulos pissakävelylle, kun tämä tapahtui. Mutta ei se mitään, siellä oli hyvin järjestetty, ja paikalle porhalsi heti siivousihminen ja vahinkoni siivottiin.
Toinen kommellus vielä, mun tuliterä näyttelyhihna katkesi kun palattiin ulkoa sisälle. Piti sitten hankkia uusi paikanpäältä, ja ihminen laittoi sen hajonneen palautuksena menemään sinne kauppaan, mistä se ostettiin.
Parin viikon päästä sitten messarissa mun uusi näyttelyhihna pääsee käyttöön!
Ja ihminen saa kyllä luvan hankkia mulle sieltä lisää niitä kanafileitä. Ne on hyviä, kannattaa kokeilla!

Tänään multa leikattiin kynnet. Se ei ollut niin pelottavaa kun muistin, mä istuin melkein kokoajan nätisti ja sain kanaa. Sitten niitä kynsiä vielä hiottiin, se nyt oli ainakin ihan hassua. Mutta siitäkin sai kanaa, joten hyvä juttu!

Mutta nyt pitää lähtee käyttään tuo ihminen ulkona metsässä, se menee illaksi töihin ja kaikkihan sen tietää ettei semmoisesta sisällä istumisesta tule mitään jos ei ensin saa vähän  nuuhkia metsän tuoksuja.

R

Maailmanmatkailua

3.-4.11.2012 Tartto, Viro/Estonia

Erkkertin Blue Firecracker Exl 1, Ee Jun CAC, best male 2, BOS JUNIOR

Heissn vaan ja kuvassa näette palkintosaaliini Vironmaalta! Mä kovasti pussasin tuomaria ja näytin kaikki rakastettavat puoleni, että saan oikein kivat ruusukkeet! Harmi vaan, että tällä kertaa mä en saanu niitä riepotella. Elättelen toiveita, että ne joskus vielä lentää mun suuhun tuolta kaapista! Kyllä mä yritin napata ne, mutta ihmiset oli nopeampia.

Mulla oli tosi kiva reissu muutenkin, sain leikkiä mun siskon Hetan kanssa, ja me yövyttiin hotellissa! Kyllä mä muutaman kerran haukahdinkin, mutta olin aika kiltisti. Mä siis reissasin ilman mun omaa ihmistä, mutta Hetan ihmiset oli mukana ja piti minustakin hyvää huolta.

Ens viikonloppuna mä reissaan sitten Jyväskylään, taas sieltä haetaan ruusukkeita (saankohan mä niitä sitten riepotella?). Sinne tulee myös mun veli Sulo, ja tietysti siskoista Heta. Me edustetaan oikein hienosti yhdessä! 

Tulkaa moikkaamaan, mä saatan antaa pusuja. Sitten näätte!

/Roti

Treenailua

Höpö höö! Niin toi ihminen aina mulle sanoo, kun alan innostua sen mielestä liikaa. Tänään mä taas etsin herkku-ihmisiä raunioilla, mä olen aika hyvä! Ehdin jopa leikkiä siinä ihmisten välissä, vaikka kuulema ei ole tarkoitus tehdä niin.
Mutta kun ne ihanat styroksinpalat kutsuu mua niin kovin!
Mun näyttelytkin lähestyy, mulle hankittiin näyttelyhihna! Se on tietysti punainen, punainen sopii hyvin mun turkkiin. Mulla on muuten punainen hälytysvalokin pannassa, olenkos kertonut siitä jo? Se loistaa pimeässä ja kaikki voi ihailla mua. Tai ainakin sitä valoa. Mä olen kovasti komentanut ihmisiä kiinnittämään huomiota muhun, mutta paremmin näyttää tehoavan toi hiljaa oleminen. Olisitte nähneet mitä ihanuuksia mä sain, kun odotin nätisti ja en haukkunut yhtään!
No mä kerron, mä sain kuivattua kanafilettä. NAM! Ihan mielettömän hyvää, alkaa melkein kuola valua tässä jo ajatellessakin sitä.
Oliskohan mulle tuolla kanaa...

/Roti

Kommelluksia ja keppileikkejä

Tänään mä kävin metsälenkillä oikeen vauhdikkaasti. Tai siis me mentiin semmoista hiekkatietä metsän läpi, ei me varsinaisesti menty metsään. Mutta sillä lenkillä mua tuli toinen koira vastaan, ja mä ohitin se hienosti! En alkanu yhtään haukkumaan ja rälläämään, vaan hillitsin itseni ja heilutin häntää. Sain kuulkaa paljon herkkuja palkaksi! Näköjään välillä kannattaa ottaa ihan rauhallisesti.
Mutta sitten mä erehdyin maistelemaan vähän muovikelmua, siitä en saanu palkkaa. Niin ja löysin mä myös kahvimukin ja nenäliinan.

Kun me tultiin kotiinpäin, mä retuutin mun lempikeppiä tossa lähimettässä. Kiskoin sitä maasta niin, että rutina kävi! Se on siis maassa kiinni, semmonen pystyynkuollut varvunjämä. Kyllä mä sen vielä irti saan! Yritin mä vähän muitakin oksia katkoa, mutta ihminen ei anna. Kuivia keppejä vaan, se sanoo.

Semmoisenkin jutun mä kuulin, että ens kesänä me mennään karjisleirille! Ihan mahtavaa. Siellä on sitten paljon karjiksia! Ehkä mä saan vähän leikkiäkin niiden kanssa?
Karjiksissta puheenollen, mun näyttely lähestyy. Ei mua vielä jännitä! Ihminen toivoo, että pääsisin palkinnoille, mä vaan toivon sitä ruusuketta ripotettavaksi. Ja jos sais vähän rapsutuksia...

/Roti

Leikkikuvia!

Kivaa meillä oli, kun riehuttiin korapuistossa mun veljen Sulon ja Sulon koiraserkun Onni-labbiksen kanssa!  Onnilla on ikää 8kk ja me ollaan Sulon kanssa nyt 10kk.

Sulo

Minä ja Onni loiskittiin!

Sulo ei halunnut kastua

/Roti

Syksy tulee...

...mutta ei se meikäläistä haittaa! Saan kuulema sadetakin, etten ole aina ihan litimärkä.
Ihminen ei vaan osaa päätätä, tekeekö se sen itse vai ostaako kaupasta. Sillä on semmonen surr-rurr kone, millä se tekee kankaista juttuja. Mä en saa ihailla sitä, se on työhuoneessa, mutta mä kuulen sen äänen kyllä.
Mulla on vielä pentuaitaus käytössä, vaikka olenkin aika iso poika. Se johtuu ihan siitä, ettei mun jatkuvaa uudelleensisustamisintoa arvosteta. Epäreilua, sanon minä!
Mutta mullapa on jo 9kk ja 1vk mittarissa! Painoa on kertynyt liki 24kg, mun säkääkin yritettiin mitata, mutta se ei ihan tainnut onnistua, 52cm saatiin kuulema tulokseksi. Kyllähän mä olen jo äiti-Näpsää isompi, mutta en kai mä sentään niin iso ole? No ainakin mä vielä mahdun syliin!
Ollaan harjoiteltu raunioiden ohessa erilaisia ketteryystelineitä, siellä on yksi sellainen, mistä koiraa pitää kantaa. Siinä mua sitten aina nostellaan! Tälläkin viikolla ollaan sinne menossa, sunnuntaina siellä on muitakin. Kuulema meidän pitäisi ensin käydä vähän harjoittelemassa, kun viime viikolla jäi väliin, eli mä saatan päästä sinne jopa kahdesti tällä viikolla!

Roti 9kk

Sitten pitää vielä raportoida, että mä sain uuden kaverin. Se on Mufi-setä, Riksusta. Mä haastan sen painiin ja se haastaa mua juoksemaan, ja sitten mä yritän paimentaa sitä ja me juostaa kilpaa! Ja öristään, pöristään ja haukutaan. 

Ihminen lupas joskus videoida meidän leikkejä, niin saatte nähdä, kuinka hauskaa meillä on! Tässä kuitenkin pari kuvaa eri kerroilta, niin pääsette tunnelmaan:

 Mitäs vielä.. Ai niin! Mut on ilmoitettu Jyväskylään näyttelyyn parin kuukauden päästä. Mä odotan sitä kovasti! Saan taas varmaan jonkun kivan ruusukkeen riepoteltavaksi. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin, kunhan se näyttely ensin lähestyy.
Voitaisiin vähän tunnelmoida vielä taannoisen Porvoon näyttelyn tunnelmilla, mä kävin siellä katsomassa, kun mun sisarukset vei palkinnot kotiin. Hyvä Heta ja Sulo!

Heta

Sulo

Mutta nyt, mulla on tuolla puruluu, ja mä hyppään sen kanssa petiin. Nuuhkimisiin!

/Roti

Hau hau ja harmitus..

Juuri sihteerini kirjoitti pitkän sepustuksen kuulumisista, mutta se katosi. Ei auta kuin aloittaa alusta..

***

No niin, eli on mennyt tosi pitkä aika ilman päivityksiä, mutta siihen on syykin. Mun ihminen oli hurjan kipeä, sillä oli ääni pois ja kuumetta ja jotain kamalaa yskää ja räkää kokoajan. Ei se jaksanut mitään kirjoitella. Ja sitten kun se oli melkein terve, me mentiinkin kahdeksi viikoksi mökille!

Mistähän mä aloittaisin siis kuulumisien purkamisen?

Noh, mullapa on nykyään hieno liivi päällä kun me ulkoillaan pimeällä. Näytän kuulema tosi sporttiselta!

Kyllä mä aluksi vastustelin kovasti sen käyttöä, mutta sitkeästi toi ihminen puki sen mulle ja nyt mä olenkin jo ihan konkari liivinkäytössä. Mun liivi on kirkkaankeltainen ja siinä on heijastimia! Nyt mä näyn tosi hyvin pimeässä ja kaikki voi ihailla mua. 

Mökillä se liivi tosin ei ollut mukana, mutta siellä olikin niin valoisaa eikä yhtään tämmöistä liikennettä kuin kaupungissa. Kiva metsä siellä oli; mä olin oikein ahkera metsuri ja kannoin korteni kekoon keppileikeissä! Sisälle niitä keppejä ei sielläkään saanut viedä, se mua ehkä vähän harmitti. 

Ja iltaisin mua haukutti ja vingututti, kun ihminen jätti mut ja meni saunomaan. Siinä mökissä ei ollut siis omaa saunaa, vaikka en mä tiedä oikeen mitä se on. Siellä ilmeisesti laitetaan ihmisille turbaani päähän, kun tuo minun ihminen tuli aina takaisin sellainen tötterö päässä. 

Uimassakin se kuulema kävi, mutta mä en päässyt, kun siellä oli ranta vain ihmisille. Ihan tyhmää! Mä ehdotinkin, että hankitaan ihan oma mökki, missä on ranta vain koirille. Tuo ei siis ollut meidän oma kesäpaikka, vaan vuokrattu meidän käyttöön. Mä kyllä toivon että pääsen sinne toistekin, sillä se metsä oli niin kiva..

Laitetaan tähän pari mökkikuvaa, ensin minä kepin kanssa kuistilla:

Ja sitten vesikipon kanssa kuistilla:

Mä muuten edelleen treenaan vesikiponheiton mm-kisoihin. Oon melko varma, että sellaset on olemassa, ja jos ei ole, niin sellaiset kyllä tarvitaan. Mä oon treenannut niin paljon, että varmasti voitan kaikki!

Treeneistä tulikin mieleen; mun ihminen on vienyt mua jälkikurssille ja raunioille nyt parina viikkona. Siellä on ihan järkyttävän kivaa! Tänäänkin mä sain raunioilla maksalaatikkoa. Herkkua! Ja ainoo mitä mun piti tehdä, oli löytää pari ihmistä piilosta. Se oli helppoa! Mutta sitten ne kielsivät minua leikkimästä styroksilla, ja se oli kyllä väärin. Onneksi mä sain sentään mun lempilelun, eli muovipuoolon sitten korvikkeeksi.

Jälkikurssilla taasen mä pääsin nuuhkimaan, viimeksi meillä oli tonnikalaa. Mä tiesinkin tonnikalan jo entuudestaan, sillä Katariina Suuri syö sitä. Se haisee aika voimakkaasti. 

Katariinahan muuttikin meiltä pois kun se kiusasi mua, mutta nyt se tulee kuulema keskiviikkona meille hoitoon. En saa antaa haukkuterapiaa...

Oon vähän moittinut tota ihmistä, kun se ei vieläkään ole tehnyt karjiskinkeripäivitystä mun blogiin. Mutta se lupasi, että laittaa sen vielä, vaikka siitä onkin jo aikaa.

Nuuhkimisiin! 

/Roti

Hetken maltoin poseerata, sitten en enää jaksanut!

Karjiskinkeripäivitys tulossa myöhemmin! 

t. Roti

Päivähoidossa

Nyt mulla onkin jänniä juttuja! Olen kuulkaas nyt kahdesti käynyt koirien päivähoidossa Oivokoirassa Espoossa. Siellä on tosi kivaa! Sain leikkiä muiden kanssa, ja pääsin kävelemään. Mulla oli siellä hemaisevaa naisseuraa, joka oli vähintään yhtä vaihdikasta kuin itse olen. Ja ihmiset siellä, nekin on tosi kivoja! Mutta oli se väsyttävää, ihan mukavaa on päästä omaan kotiin vähän lepäämään. Kohta taas valmiina uusiin kujeisiin.
Järjestäkää nyt joku parin viikon päästä jotkut juhlat, niin mä taas pääsen sinne hoitoon!

Tässä vielä bonuksena uintikuvia kuluneelta viikolta.

/R

 Oivakoira päiväkoti ja hoitola, Tiltun koirakoulu

Uimakoulua ja treenipaikka

Heipä hei ystävät, onkin vierähtänyt tovi siitä kun viimeksi raportoin kuulumisia.
Mä olen oppinut uimaan ja saanut treenipaikan peko-ryhmässä Vantaalla. Lisäksi mulla on alkanut uhmaikä tuon ihmisen mukaan. Kuulema nyt odotellaa, milloin alan nostaa jalkaa...

Mutta jos mä kerron siitä uimisesta ensin!
Me mentiin Porkkalanniemeen sellaiselle ulkoilualueella käymään, siellä oli paljon vettä. Ensin mä vähän maistoin sitä, mutta se olikin pahanmakuista, hyh. Kuulema merivettä.
Maistelusta selvittyäni mä menin vähän kivikkoon kahlailemaan, se ei mennyt kovin hyvin, mä kaatuilin kokoajan. Mokomatkin kivet, eivät käyttäytyneet yhtään! Lopulta mä kyllästyin siihen ja menin sitten kalliolta suoraa mereen. Ja arvatkaa mitä! Sit kävikin niin, ettei mun tassut äkkiä enää ylttäneetkään pohjaan. Mä käännyin heti rantaa kohti, pelästyin kauheasti. Mutta sitten tassut otti taas pohjaan, ja mä menin metkeksi kuivattelemaan kalliolle. Aallot näytti kuitenkin niin kivoilta, että mä menin uudestaan vetiin roiskimaan! Mun ihmisellä oli valtavan hauskaa kun mä loiskin ja molsinkin eestaas. Välillä se komensi mut pois, kun aloin väsymään. Olis meillä ollut Nappi-mummelin pelastusliivitkin täällä kotona, mutta ne tosiaan jäi matkasta. Mulla oli kuitenkin 10m jälkilieka pannassa kiinni niin että ihminen olis voinut vetää mut rantaan jos voimat olisi loppuneet.
Kyllä se muliminen aika paljon väsytti, illalla olin ihan naatti ja iltalenkkikin jäi lyhyeksi. Nukuin tosi hyvin sen yön!
En malta odottaa että pääsen toisenkin kerran pärskimään. Seuraavalla kerralla pääsen kuulema Bodom-järveen, Espoon Oittaalle, ehkä jo viikonloppuna jos sää on hyvä!

Ihmiset sanoo, että mulla on uhmaikä, mutta mun mielestä ne on väärässä. Onhan se nyt ihan tyhmää että ihminen vaan saa päättää, mihin me mennään ja mitä mä saan tienposkesta syödä! Aina se on tutkimassa mun löytyjä ja komentelemassa.
Mä luulen että sen elämä olis paljon helpompaa, jos mä saisin vaan päätätä, ja se vois tehdä niinkun mä haluan. Mutta aika kovapäisesti se pitää päänsä, vaatii selkeesti lisää pehmittelyä!
Muistatteko kun niitä mun pallukoita odoteltiin? No, nyt odotetaan kuulema milloin jalka alkaa nousta. En oikeen ymmärtänyt sitäkään, ainahan mun jalat nousee, kävellessä ja juostessa ja hyppiessä.. Mun täytyy tutkia tätä asiaa lisää.

Meidän taloon on muuten muuttanut uusi koranpentu, se on kai collie. Mä haluaisin kovasti leikkiä sen kanssa, mutta mun leikit on pienille kuulema liian rajuja. En ymmärrä sitäkään ollenkaan, mähän olen niin ihana rakkauspakkaus ja ystävällinen kaikille. No, kun se penska vähän kasvaa, me ehkä päästään leikkimään!
Paitsi maanantaisin mä en voi enää leikkiä, tai siis kuukauden päästä maanantaisin, meillä alkaa rauniotreenaus Vantaalla. Siellä missä mä jo kerran kävin!
Odotan sitä innolla, viimeksikin oli niin hauskaa.

Sanon tolle ihmiselle, että ottaa musta uimakuvia, kun pääsen sinne järveen. Niin laitetaan sitten näytille!

/Roti

Vauhdikas juhannusaatto

Heipä hei kaikki ystävät, mulla oli juhannusaattona menoa ja meininkiä!

Nyt alkoikin sadekelit, eli Luukkiin me ei varmaan mennä. Mutta huomenna saattaa olla, että pääsen autoajelulle! Maisemien katsominen multa autoillessa yleensä jää väliin, otan yleensä kauneusunet jotta jaksan sitten perillä riehua. Tai siis koirailla! 

Sessaniakin nähtiin alkuviikosta, siitä on tullut iso tyttö, juoksut ja kaikki jo. Se on varmaan kauhean uuvuttavaa, kun joutuu juoksemaan joka paikkaan. 

Ihmiset sanoo, että mulle ei tule juoksuja! Ja se on kyllä ihan hyvä, mä kyllä juoksen muutenkin tarpeeksi.

Oon taas useana iltana sisustanut täällä ja heitellyt ruokakippoa. Ja opin kääntämään mun keraamisen vesikiponkin ympäri ja nostamaan sen pois häkistä. Aika metka olen siis. Kaikenlaisia koruuksia. 

Niin ja arvatkaas mitä mä teen ulkona! Mä imeskelen etanoita. Niitä on täällä ihan hirveesti. Yhen mä söin kokonaan, piti maistaa, että mistä se on kotoisin. Kuulema jotkut ihmisetkin syö niitä, tosin voissa paistettuna ja valkosipulilla maustettuna. Mä vedin omani ihan suoraa tuolta hiekkatieltä kun oltiin kävelemässä. Tähän taas ihminen sanoi, että ei saa kiusata niitä imeskelemällä, ne ei tykkää... No mä olenkin viimeaikoina kohdistanut sitten energiani jäniksenpapanajahtiin. ne ruoskuu kivasti suussa! Mun ihminen ei ole vielä keskinyt, miten se sen estäisi. haha, olen ovelmapi kuin ihmiset! 

 

Täytyy mennä kehittelemään uusia jekkuja...

/Roti

6 kk kuvat!

Kesämies!

Osaa nauttia olostaan...

...ja kirmailla vauhdikkaasti.

Erkkari 9.6.2012

Olin eilen erkkarissa Orimattilassa. Oon jo iso poika, ja lähdin reissuun ilman mun omaa ihmistä! Se jäi kotiin sen räkätaudin takia. Mutta mä pääsin veljeni Sulon ihmisten kyydillä.
Mä annoin tuomarille taas naamapesun! Ja sen vastineeksi sinisen ruusukkeen ja 2. sijan. Oon mä hieno! Sulo pääsi 1. sijalle, onnea Sulolle!
Jotain keksejäkin mä sain pussillisen palkinnoksi, ja karjiskortteja. Täytyy varmaan maistaa niitä keksejä kohta! Vielä en ole ehtinyt, oon nakerrellut puruluita. Ensimmäinen kortti kirjoitettiin jo.

Kuvia näyttelystä ei tullut, mutta niitä kai tulee karjisyhdistyksen sivuille katsottavaksi jossain vaiheessa jonkun ottamana.

Mä yritän saada ton mun toipuvan ihmisen ottamaan enemmän taas kuvia, meillä ei ole vähään aikaan ollut kameraa ulkona mukana.

t. Roti

Tässä mun lemppariasento nukkumiseen!

Ja mitään alustojahan mä en suvaitse. Tykkään nukkua kovalla alustalla ja tuulettaa mahapuolta. 

Mulla on ollut  tylsä viikko, ihmiset on flunssassa ja kuumeessa ja mä oon saanut pärjätä yksikseni eikä kukaan leiki mun kanssa. Ulkona mä sitten kyllä leikinkin, keppileikkejä. Mun lempparia sekin! 

Lauantaina mä lähden erkkariin Orimattilaan. Päivittelen sitten kuulumisia sieltä!

Mätsäreissä ja leikkitreffeillä

Mulla on tänään ollut toiminnantäyteinen päivä.

Ensin me käytiin mätsäreissä Juvanmalmilla, ja niinhän siinä kävi, että mä olin varsinainen voittaja! Olin isojen pentujen 2. paras, sain hienon ruusukkeen, mitä mä heti riepottelin, ja lisäksi puruluun ja herkkunameja. Olin tosi reipas, haukuin ja hypin ja pesin kaikkien naamat. Mitähän mun vielä pitäisi tehdä, että pääsisin 1. sijalle? No, mulla on puruluu! Välikö muulla.

Mätsäreiden jälkeen me tultiin kotiin, ja mun olis kuulema pitänyt nukkua. Mutta mä halusin huomiota! Vinguin ja vinguin, mutta ei ihminen leikkiny mun kanssa. Leikin sitten itsekseni sillä aikaa, kun ihminen haki kaupasta lisää herkkunameja meidän ulkoiluhetkiä varten.

Sitten lähdettiinkin taas! Autossa oli tosi kuuma, mä läähätin ja katselin maisemia. Me nähtiin kaksi hirveäkin! Niillä ei ollut sarvia ja ne juoksi pellolla Vihdintien vieressä. Luukissa siis käytiin, Sulo tuli sinne myös. Me painittiin ja vähän kinasteltiin, ja sitten painittiin lisää. Tunti me jaksettiin siellä telmiä, mutta sitten ihmiset sanoi että nyt riittää ja lähdetään. Siellä oli kuulema liikaa hyttysiä varjossa, ja liian kuuma auringossa.
No kuuma siellä oli, se myönnettäköön.
Oli meillä pojilla hauskaa! Viikon päästä sunnuntaina nähdään taas, samassa paikkaa. Vesipullot mukaan, ja ihmisille aurinkovoiteet! Kyllä mua janottikin, sain autolla sitten vettä. Mulla on sellanen hieno sininen matkavesipullo, mistä mä saan aina juoda.

Eipä tässä muuta! Nyt päiväunille. Jaksaa sitten illalla taas ulkona vipeltää.

/Roti

Tuomarinkartanon näyttely 17.5.

Moi kaikki, tässä vähän lisää kuvia musta ja mun hienoista sisaruksista!  

Mä ilveilin, kun piti juosta

Ja mä komensin, kun piti seisoa paikallaan

Sitten me taas juostiin lisää

Sulokin ilmeili vähän

Ja sitten oli Sulon vuoro juosta

Sitten pääsi siskoista Lotta  esiintymään

laittoivat Lotankin juoksemaan

Viimeisenä Heta, Heta haaveilee

Sitten piti vähän juosta haaveilun jälkeen

Mä rohkaisin Suloa

Ja Heta halasi mua

Ja sitten mä taas pelleilin lisää.

/Roti