maanantai 3. helmikuuta 2014
lauantai 1. helmikuuta 2014
Jalkapuoli muskelipoika ja tosirampa ihminen
Hei vaan kaikille ja hyvää alkanutta vuotta! Ehdittiinkin jo helmikuun puolelle ennen kun ehdin teille kuulumisiani päivittää.
Meillä on vuosi alkanut vähän huonosti- mun ihminen on ollut tosi, tosi kipeänä muutaman viikon ja ennen sitäkin se oli jo aika kipee. Sillä on kuulema lannerangassa solmu, joka on liian kireellä. Se ähisee ja puhisee eikä saa sukkia itse jalkaan. Aina kun se kumartuu, narut kiristää sitä solmua lisää ja sitten se välillä kiroilee ja kulkee kumarassa, kun ei enää pääse suoraksi.
Mun innokkaat yritykset auttaa solmun avaamisessa eivät kuulema ole tervetulleita- mä oon kauheasti yrittänyt kyllä antaa pusuja hyvitykseksi ja keksiä kaikenlaisia kivoja temppuja sen paranemista edistämään. Kyllähän tää nyt alkaa munkin hermoille käydä kun se on jo puoli vuotta sairastanut, ja nyt me ei enää edes voida autoilla kun ei sen vasen jalka toimi kunnolla.
Nooh, on mulla vähän omakin kuono tylsissä hajuissa, sillä mäkin loukkasin itseni perjantaina. Otin yhteen semmosen metallikaiteen kanssa ja mun oikeassa takajalassa on nyt ruhjevamma. Pitää ottaa ihan rauhallisesti vajaa viikko, ja sitten viikon verran hiljalleen palataan normaalimenoon. Hirveän väärin! Tuolla on niin paljon haisteltavaa ja maisteltavaa ulkona, ja mä joudun kävelemään jotain tylsää korttelirallia nyt monta päivää. Mielestäni olen jo melkein kunnossa!
Kaikki nivelet ja luut on ehjiä, mutta lihaksia turvottaa ja turkkini alla mustelma on varmaan aika iso.
Mun ihana eläinläkäri antoi mulle kipulääkettä evääksi ja mä annoin sille naamapesun. Ja kuten olen kaikille aina kertonut eläinlääkäri = nameja! Tällä kertaa mulla oli semmoisia pieniä luunmuotoisia riistanmakuisia herkkunameja mukana.
Mä sain myös kehuja, mulla on kuulema tosi isot ja vahvat lihakset takapäässä! Kyllä oon melkoinen muskelikoira.
Meiltä jää nyt sitten Jyväskylän näyttely väliin, kun mä en saa osallistua lääkekarenssin takia. Vähän kyllä harmittaa! Mulla on siellä Jyväskylässä ollut aina niin hauskaa. Onneksi pääsemme sinne tulevaisuudessa uudestaan, ainakin ens kesänä, jos on taas ne mainiot karjiskinkerit!
Meillä on vuosi alkanut vähän huonosti- mun ihminen on ollut tosi, tosi kipeänä muutaman viikon ja ennen sitäkin se oli jo aika kipee. Sillä on kuulema lannerangassa solmu, joka on liian kireellä. Se ähisee ja puhisee eikä saa sukkia itse jalkaan. Aina kun se kumartuu, narut kiristää sitä solmua lisää ja sitten se välillä kiroilee ja kulkee kumarassa, kun ei enää pääse suoraksi.
Mun innokkaat yritykset auttaa solmun avaamisessa eivät kuulema ole tervetulleita- mä oon kauheasti yrittänyt kyllä antaa pusuja hyvitykseksi ja keksiä kaikenlaisia kivoja temppuja sen paranemista edistämään. Kyllähän tää nyt alkaa munkin hermoille käydä kun se on jo puoli vuotta sairastanut, ja nyt me ei enää edes voida autoilla kun ei sen vasen jalka toimi kunnolla.
Nooh, on mulla vähän omakin kuono tylsissä hajuissa, sillä mäkin loukkasin itseni perjantaina. Otin yhteen semmosen metallikaiteen kanssa ja mun oikeassa takajalassa on nyt ruhjevamma. Pitää ottaa ihan rauhallisesti vajaa viikko, ja sitten viikon verran hiljalleen palataan normaalimenoon. Hirveän väärin! Tuolla on niin paljon haisteltavaa ja maisteltavaa ulkona, ja mä joudun kävelemään jotain tylsää korttelirallia nyt monta päivää. Mielestäni olen jo melkein kunnossa!
Kaikki nivelet ja luut on ehjiä, mutta lihaksia turvottaa ja turkkini alla mustelma on varmaan aika iso.
Mun ihana eläinläkäri antoi mulle kipulääkettä evääksi ja mä annoin sille naamapesun. Ja kuten olen kaikille aina kertonut eläinlääkäri = nameja! Tällä kertaa mulla oli semmoisia pieniä luunmuotoisia riistanmakuisia herkkunameja mukana.
Mä sain myös kehuja, mulla on kuulema tosi isot ja vahvat lihakset takapäässä! Kyllä oon melkoinen muskelikoira.
Meiltä jää nyt sitten Jyväskylän näyttely väliin, kun mä en saa osallistua lääkekarenssin takia. Vähän kyllä harmittaa! Mulla on siellä Jyväskylässä ollut aina niin hauskaa. Onneksi pääsemme sinne tulevaisuudessa uudestaan, ainakin ens kesänä, jos on taas ne mainiot karjiskinkerit!
Tässä vielä mun ulkoiluvarustuksesta kuva. Ja mun ihmisen käsikin on kuvassa.
Roti
perjantai 8. marraskuuta 2013
Uimahetki, jännä retki!
Tässäpä muutama kuva mun uimakoulutunnista piristämään päiväänne! Loppuvaiheessa meno oli niin kova, että mun pelastusliivitkin aukesi edestä! Seuraavaksi kerraksi kuulema saan uudet jotka on sitten paremmin istuvat.
Niin ja muuten, ne mun kuvaustuloksetkin tuli, Kuulema kyynärät 0 ja lonkat C/C! olen tyytyväinen tuloksiin.
torstai 26. syyskuuta 2013
Läpivalaisua luille!
Tänään mä kävin ajelulla, ja määränpäänä oli jännä paikka. Eläinlääkäri!
JIHUU!!! Kaikkihan tietää, että ell = herkkuja! Kyllä mun häntä vispasi ja peppu heilui. Hetken jouduin odottelemaan autossa, kun me oltiin etuajassa paikalla, mutta sitten vihdoin tuli mun vuoro ja pääsin vaa'an kautta vastaanotolle. Pari innokasta haukahdusta päästin kun mut nostettiin pöydälle.
((Mä siis pääsin myös pöydälle!! JIHUU!))
Ell oli oikein kiva setä ja oli siellä myös hoitsuja, niistäkin mä tykkäsin. Mutta siitä mä en kauheasti tykännyt, kun sain piikin pyllyyn; ilman herkkuja! Hirveä vääryys! Koitin uskotella itselleni, että niillä oli varmaan tilapäinen herkkuvaje. Niin, kyllä se on ihan pakko olla sillain. Kyllähän nyt muuten näin ihana kundi olis saanut jotain namia, eikö vaan? Tarttee ehdottaa sihteerille, että se lähettää niille viestin "Muistakaa ostaa herkkuja", jos ne vaikka itse unohtaa. Kuten selvästi olivat siis unohtaneet, niin.
Yht'äkkiä mua alkoi kauheasti väsyttää, mun pää painoi ainakin tonnin. Koitin painaisko se vähemmän, jos istun. No ei se painanut, joten heitin maate. Aina välillä yritin kammeta itteni ylös sieltä lattialta, ihan vaan kokeillakseni, joko jaksan kantaa päätä. Mutta en jaksanut.
Seuraava mitä mä muistan niin heräsin siitä lattialta ja ihminen odotti siinä vieressä vieläkin.
Kauheata ajantuhlausta tollaset pikaunet, siellä olis ollut vaikka mitä haisteltavaa...
Vieläkin mun pää painoi tonnin, tai oikeestaan kaksi, mutta kyllä mä siitä sitten pääsin jaloilleni. Vaan tästäkään uroteosta en saanut herkkuja. En sitten jaksanut ihan ulos saakka kävellä itse, joten mut kannettiin pihalle. Hetken lepäilin nurmikolla, mutta sit piti lähteä kohti autoa, sinne mä kyllä pääsin, vaikka mun jalat jotenkin hassusti yritti viedä mua ihan mihin sattuu.
Kuulema silloin kun mä nukuin siellä sisällä, mut läpivalaistiin ja mun luista otettiin kuvia. Ihan tylsää, etten saanut nähdä sitä ite! Mutta kyllä ne varmasti oli hyvät kuvat, kas kun olenhan mä niissä.
Pusut multa jäi tällä kertaa jakamatta, mutta aion jakaa niitä huomenna sitäkin enemmän. Ihminen lupasi sitten kertoa mitä niistä kuvista sanotaan, kai ne lähetettiin johonkin kilpailuun, kun nyt kerran odotetaan tuloksia. Mä niin perusta niistä tuloksista.. Pääasia että on hauskaa!
Mutta mä taidan nyt ottaa pienet unoset taas. Mun jalat tuntuu vähän veteliltä ja pää painaa.
Pus pus,
<3 Roti
JIHUU!!! Kaikkihan tietää, että ell = herkkuja! Kyllä mun häntä vispasi ja peppu heilui. Hetken jouduin odottelemaan autossa, kun me oltiin etuajassa paikalla, mutta sitten vihdoin tuli mun vuoro ja pääsin vaa'an kautta vastaanotolle. Pari innokasta haukahdusta päästin kun mut nostettiin pöydälle.
((Mä siis pääsin myös pöydälle!! JIHUU!))
Ell oli oikein kiva setä ja oli siellä myös hoitsuja, niistäkin mä tykkäsin. Mutta siitä mä en kauheasti tykännyt, kun sain piikin pyllyyn; ilman herkkuja! Hirveä vääryys! Koitin uskotella itselleni, että niillä oli varmaan tilapäinen herkkuvaje. Niin, kyllä se on ihan pakko olla sillain. Kyllähän nyt muuten näin ihana kundi olis saanut jotain namia, eikö vaan? Tarttee ehdottaa sihteerille, että se lähettää niille viestin "Muistakaa ostaa herkkuja", jos ne vaikka itse unohtaa. Kuten selvästi olivat siis unohtaneet, niin.
Yht'äkkiä mua alkoi kauheasti väsyttää, mun pää painoi ainakin tonnin. Koitin painaisko se vähemmän, jos istun. No ei se painanut, joten heitin maate. Aina välillä yritin kammeta itteni ylös sieltä lattialta, ihan vaan kokeillakseni, joko jaksan kantaa päätä. Mutta en jaksanut.
Seuraava mitä mä muistan niin heräsin siitä lattialta ja ihminen odotti siinä vieressä vieläkin.
Kauheata ajantuhlausta tollaset pikaunet, siellä olis ollut vaikka mitä haisteltavaa...
Vieläkin mun pää painoi tonnin, tai oikeestaan kaksi, mutta kyllä mä siitä sitten pääsin jaloilleni. Vaan tästäkään uroteosta en saanut herkkuja. En sitten jaksanut ihan ulos saakka kävellä itse, joten mut kannettiin pihalle. Hetken lepäilin nurmikolla, mutta sit piti lähteä kohti autoa, sinne mä kyllä pääsin, vaikka mun jalat jotenkin hassusti yritti viedä mua ihan mihin sattuu.
Kuulema silloin kun mä nukuin siellä sisällä, mut läpivalaistiin ja mun luista otettiin kuvia. Ihan tylsää, etten saanut nähdä sitä ite! Mutta kyllä ne varmasti oli hyvät kuvat, kas kun olenhan mä niissä.
Pusut multa jäi tällä kertaa jakamatta, mutta aion jakaa niitä huomenna sitäkin enemmän. Ihminen lupasi sitten kertoa mitä niistä kuvista sanotaan, kai ne lähetettiin johonkin kilpailuun, kun nyt kerran odotetaan tuloksia. Mä niin perusta niistä tuloksista.. Pääasia että on hauskaa!
Mutta mä taidan nyt ottaa pienet unoset taas. Mun jalat tuntuu vähän veteliltä ja pää painaa.
Pus pus,
<3 Roti
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
Porvoon missikisoissa 14.9.
Hei vaan kaikki ystävät!
Porvoosta mulle tuli tällä kertaa H; H niinkuin Hassu! Mä vedin ihan omaa showta ja se kyllä huomattiin. Oon aika tyytyväinen itseeni, pakko sanoa. Tuomari oli kyllä sitä mieltä, että mun tarttis opetella vähän nätimmin olemaan, mutta mä vaan yritin erottua joukosta.
Kävin myös antamassa verinäytteen koirien geenipankkiin, vihdoin ja viimein. Ja ensi lauantaina mä pääsenkin taas avustamaan mun ihmistä opiskelussa, joten huomannette, että kiirettä pitää!
Ens viikolla pääsen myös leikkimään serkkutytön, Mötkön, kanssa. Odotan tätä kovasti.
Siitä sitten kuvia seuraa!
Porvoosta mulle tuli tällä kertaa H; H niinkuin Hassu! Mä vedin ihan omaa showta ja se kyllä huomattiin. Oon aika tyytyväinen itseeni, pakko sanoa. Tuomari oli kyllä sitä mieltä, että mun tarttis opetella vähän nätimmin olemaan, mutta mä vaan yritin erottua joukosta.
Kävin myös antamassa verinäytteen koirien geenipankkiin, vihdoin ja viimein. Ja ensi lauantaina mä pääsenkin taas avustamaan mun ihmistä opiskelussa, joten huomannette, että kiirettä pitää!
Ens viikolla pääsen myös leikkimään serkkutytön, Mötkön, kanssa. Odotan tätä kovasti.
Siitä sitten kuvia seuraa!
R
torstai 29. elokuuta 2013
Kesälomaillaan...
Flower power!
Mullapa on kesäloman kunniaksi uusi tyylikäs panta. Sopii mun turkkiin mainiosti!
Paikallani en kuitenkaan halunnut kuvauksen aikana pysyä, olenhan melkoinen menijä. Eilen kävin illalla leikkimässä raisu-Raisan kanssa, mä tykkään Raisasta kamalasti. Voisin melkein sanoa, että se on mun paras ystävä, tietyeti siskot ja velikin on mun hyviä ystäviä. Mutta Raisa on paras, kun meillä on niin samanlaisen leikit!
Herrasmiehenä annoin Raisan pääasiassa viedä mun palloa, mutta kyllä mä välillä hämäsin sitä ja kirmasin kovaa vauhtia pallon kanssa karkuun. Oon sellaisen asian oppinut, että tyttökoirille pitää olla herrasmies, niin sitten tytöt leikkii mun kanssa. Muuten joudun olemaan ihan yksin, jos en ole kiltisti.
Raisa ja Roti
Parin viikon päästä mulla on tiedossa Porvoon näyttely. Nyt onkin pari kuukautta menty ilman näyttelyitä, joten ihan kiva päästä välillä siihenkin touhuun taas, ja kuulla mitä tuomarointi sanoo. Ainakin mulla on toooosi hyvä turkki, toi mun ihminen sanoo niin. Ja karvaiset korvat! Se on hyvä juttu myös.
Tänään mulla on illalla hakutreenit. Saas nähdä, mitä kivaa siellä tällä kertaa tehdään. Siitä sitten lisää ens kerralla!
Rauniotkin meillä alkoi jo muutama viikko sitten, elokuun alusta. Siellä mä pelastan ja etsin ihmisiä tavalliseen tapaani. Mulla on myös pari uutta ja hienoa lelua joilla mä sitten saan siellä leikkiä kun ensin oon pelastanut ne ihmiset.
/Roti
perjantai 28. kesäkuuta 2013
Blogitauon loppu!
Pari kuukautta melkein ehdimme taukoilla ihmisen saamattomuuden vuoksi, joten nyt paljon asiaa!
Aloitamme mun näyttelytuloksilla.
Hamina 12.5., tuomari Åke Cronander
ERI, PU 1, SA, SERT, CACIB, ROP
"Erittäin lupaava kokonaisuus. Hyvä ja voimakas maskuliininen pää. Hyvät korvat, hyvä kaula, eturinta. Hyvä runko ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Erittäin hyvä turkki. Hyvät jalat ja tassut. Liikkuu hyvin."
Harjavalta, ryhmis, 25.5., tuomari Harto Stockmari
EH
"Urosmainen kokonaisuus. Ok mittasuhteet, oikean muotoinen pää hyvä purenta, etuosan tulee vielä kehittyä. oikeanmuotoinen runko, luisu lantio. Normaalisti kulmautunut. Käytös ok, liikkuu hyvin edestä vähän sidotulla askeleella takaa tarvitsee harjoitusta."
Hartola, karjisten erkkari, 8.6. tuomari Elena Ruskovaara
ERI, SA
"Iso, keskivahva, solakka vielä olemukseltaan. keskivahva raaja-luusto. Erinomaiset korvat, hyvä ilme. Kohtuullinen otsapenger. Tarpeeksi voimakkaat kulmaukset. Etuosa saa vielä täyttyä. Reipas, hyvä liikkuja. Tarpeeksi joustava taka-askel. Oikea-asentoinen häntä liikkuessaan. Lupaava malli, tarvitsee aikaa."
Säkäkin mitattiin Hartolassa; 53cm, mutta tuomari totesi että se ei ollut ihan tarkka kun mulla oli niin paljon vauhtia! Sain sitten kiitokseksi nameja ja raitista vettä lisää. Ruusuketta en päässyt syömään.
Hartolan päivä oli kuuma! Toi mun ihminen poltti nahkansa ja nyt se kuoriutuu. Ihan hassua! Mä koitin vinkata, että kasvattais turkin niinkun mulla, olis nahka suojattu...
Mun kaverilla Raisalla alkoi reilu kk sitten juoksut, joten ei ole vähään aikaan päästy leikkimään. Lotta-siskokin kesälomailee, ja samaten Sulo-veikka, joten viimeksi nähtiin tuolla Hartolassa. Päästiin sentään Harjavallan näyttelyn jälkeen leikimään! Mama Näpsäkin oli mukana ja näytti meille mallia, kuinka frisbiitä kannetaan. Lotta hullutteli pallolla ja mä juoksin vähän kaikkien kanssa. Sulo otti vähän rauhallisemmin ja nuuhki ja merkkaiöli paikkoja. Mulla oli vähän jännäkakkaa ja tein löysät kukkapenkinreunaan, mutta sain sitten vähän piimää ja tehobaktia ettei kotimatkalla tule hätä, eikä se tullutkaan.
Me kesälomaillaan kuulema elokuussa. Pääsen mökille, mutta en uimaan, kun se on siellä edelleen kiellettyä. Mutta ihminen sanoi, että etsitään joku toinen paikka, niin sitten mäkin pääsen.
Kävin mä vähän kahlailemassa yhtenä torstaina tässä, kun ihminen vei mut lenkille sellasen pienen lammen rantaamn Veikkolassa. Mä en ihan uskaltautunut uimaan, ja mua vähän harmitti, kun ihminen kokoajan viskoi mulle risuja noudettavaksi sinne veteen. Olisin ennemmin tutkinut sitä grillipaikkaa! Se jäi nyt sitten tarkistamatta.
Raunioilla meillä on nyt kesätauko, mutta siellä mulla on mennyt ihan hyvin. Tässäpä vielä yksi kuva näytille, jonka on ottanut Dana Lindroth.
Mutta nyt mä menen tuhoamaan yhden possunkorvan. Niin ja huomenna mulle tulee koirahieroja! Mä aion pussata sitä ja heiluttaa häntää.
Aloitamme mun näyttelytuloksilla.
Hamina 12.5., tuomari Åke Cronander
ERI, PU 1, SA, SERT, CACIB, ROP
"Erittäin lupaava kokonaisuus. Hyvä ja voimakas maskuliininen pää. Hyvät korvat, hyvä kaula, eturinta. Hyvä runko ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Erittäin hyvä turkki. Hyvät jalat ja tassut. Liikkuu hyvin."
Harjavalta, ryhmis, 25.5., tuomari Harto Stockmari
EH
"Urosmainen kokonaisuus. Ok mittasuhteet, oikean muotoinen pää hyvä purenta, etuosan tulee vielä kehittyä. oikeanmuotoinen runko, luisu lantio. Normaalisti kulmautunut. Käytös ok, liikkuu hyvin edestä vähän sidotulla askeleella takaa tarvitsee harjoitusta."
Hartola, karjisten erkkari, 8.6. tuomari Elena Ruskovaara
ERI, SA
"Iso, keskivahva, solakka vielä olemukseltaan. keskivahva raaja-luusto. Erinomaiset korvat, hyvä ilme. Kohtuullinen otsapenger. Tarpeeksi voimakkaat kulmaukset. Etuosa saa vielä täyttyä. Reipas, hyvä liikkuja. Tarpeeksi joustava taka-askel. Oikea-asentoinen häntä liikkuessaan. Lupaava malli, tarvitsee aikaa."
Säkäkin mitattiin Hartolassa; 53cm, mutta tuomari totesi että se ei ollut ihan tarkka kun mulla oli niin paljon vauhtia! Sain sitten kiitokseksi nameja ja raitista vettä lisää. Ruusuketta en päässyt syömään.
Hartolan päivä oli kuuma! Toi mun ihminen poltti nahkansa ja nyt se kuoriutuu. Ihan hassua! Mä koitin vinkata, että kasvattais turkin niinkun mulla, olis nahka suojattu...
Mun kaverilla Raisalla alkoi reilu kk sitten juoksut, joten ei ole vähään aikaan päästy leikkimään. Lotta-siskokin kesälomailee, ja samaten Sulo-veikka, joten viimeksi nähtiin tuolla Hartolassa. Päästiin sentään Harjavallan näyttelyn jälkeen leikimään! Mama Näpsäkin oli mukana ja näytti meille mallia, kuinka frisbiitä kannetaan. Lotta hullutteli pallolla ja mä juoksin vähän kaikkien kanssa. Sulo otti vähän rauhallisemmin ja nuuhki ja merkkaiöli paikkoja. Mulla oli vähän jännäkakkaa ja tein löysät kukkapenkinreunaan, mutta sain sitten vähän piimää ja tehobaktia ettei kotimatkalla tule hätä, eikä se tullutkaan.
Me kesälomaillaan kuulema elokuussa. Pääsen mökille, mutta en uimaan, kun se on siellä edelleen kiellettyä. Mutta ihminen sanoi, että etsitään joku toinen paikka, niin sitten mäkin pääsen.
Kävin mä vähän kahlailemassa yhtenä torstaina tässä, kun ihminen vei mut lenkille sellasen pienen lammen rantaamn Veikkolassa. Mä en ihan uskaltautunut uimaan, ja mua vähän harmitti, kun ihminen kokoajan viskoi mulle risuja noudettavaksi sinne veteen. Olisin ennemmin tutkinut sitä grillipaikkaa! Se jäi nyt sitten tarkistamatta.
Raunioilla meillä on nyt kesätauko, mutta siellä mulla on mennyt ihan hyvin. Tässäpä vielä yksi kuva näytille, jonka on ottanut Dana Lindroth.
Mutta nyt mä menen tuhoamaan yhden possunkorvan. Niin ja huomenna mulle tulee koirahieroja! Mä aion pussata sitä ja heiluttaa häntää.
/Roti-mies
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)