maanantai 24. syyskuuta 2012

Syksy tulee...

...mutta ei se meikäläistä haittaa! Saan kuulema sadetakin, etten ole aina ihan litimärkä.
Ihminen ei vaan osaa päätätä, tekeekö se sen itse vai ostaako kaupasta. Sillä on semmonen surr-rurr kone, millä se tekee kankaista juttuja. Mä en saa ihailla sitä, se on työhuoneessa, mutta mä kuulen sen äänen kyllä.
Mulla on vielä pentuaitaus käytössä, vaikka olenkin aika iso poika. Se johtuu ihan siitä, ettei mun jatkuvaa uudelleensisustamisintoa arvosteta. Epäreilua, sanon minä!
Mutta mullapa on jo 9kk ja 1vk mittarissa! Painoa on kertynyt liki 24kg, mun säkääkin yritettiin mitata, mutta se ei ihan tainnut onnistua, 52cm saatiin kuulema tulokseksi. Kyllähän mä olen jo äiti-Näpsää isompi, mutta en kai mä sentään niin iso ole? No ainakin mä vielä mahdun syliin!
Ollaan harjoiteltu raunioiden ohessa erilaisia ketteryystelineitä, siellä on yksi sellainen, mistä koiraa pitää kantaa. Siinä mua sitten aina nostellaan! Tälläkin viikolla ollaan sinne menossa, sunnuntaina siellä on muitakin. Kuulema meidän pitäisi ensin käydä vähän harjoittelemassa, kun viime viikolla jäi väliin, eli mä saatan päästä sinne jopa kahdesti tällä viikolla!

Roti 9kk





Sitten pitää vielä raportoida, että mä sain uuden kaverin. Se on Mufi-setä, Riksusta. Mä haastan sen painiin ja se haastaa mua juoksemaan, ja sitten mä yritän paimentaa sitä ja me juostaa kilpaa! Ja öristään, pöristään ja haukutaan. 
Ihminen lupas joskus videoida meidän leikkejä, niin saatte nähdä, kuinka hauskaa meillä on! Tässä kuitenkin pari kuvaa eri kerroilta, niin pääsette tunnelmaan:












 Mitäs vielä.. Ai niin! Mut on ilmoitettu Jyväskylään näyttelyyn parin kuukauden päästä. Mä odotan sitä kovasti! Saan taas varmaan jonkun kivan ruusukkeen riepoteltavaksi. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin, kunhan se näyttely ensin lähestyy.
Voitaisiin vähän tunnelmoida vielä taannoisen Porvoon näyttelyn tunnelmilla, mä kävin siellä katsomassa, kun mun sisarukset vei palkinnot kotiin. Hyvä Heta ja Sulo!

Heta

Sulo

Mutta nyt, mulla on tuolla puruluu, ja mä hyppään sen kanssa petiin. Nuuhkimisiin!

/Roti

maanantai 27. elokuuta 2012

Hau hau ja harmitus..

Juuri sihteerini kirjoitti pitkän sepustuksen kuulumisista, mutta se katosi. Ei auta kuin aloittaa alusta..
***

No niin, eli on mennyt tosi pitkä aika ilman päivityksiä, mutta siihen on syykin. Mun ihminen oli hurjan kipeä, sillä oli ääni pois ja kuumetta ja jotain kamalaa yskää ja räkää kokoajan. Ei se jaksanut mitään kirjoitella. Ja sitten kun se oli melkein terve, me mentiinkin kahdeksi viikoksi mökille!

Mistähän mä aloittaisin siis kuulumisien purkamisen?
Noh, mullapa on nykyään hieno liivi päällä kun me ulkoillaan pimeällä. Näytän kuulema tosi sporttiselta!
Kyllä mä aluksi vastustelin kovasti sen käyttöä, mutta sitkeästi toi ihminen puki sen mulle ja nyt mä olenkin jo ihan konkari liivinkäytössä. Mun liivi on kirkkaankeltainen ja siinä on heijastimia! Nyt mä näyn tosi hyvin pimeässä ja kaikki voi ihailla mua. 

Mökillä se liivi tosin ei ollut mukana, mutta siellä olikin niin valoisaa eikä yhtään tämmöistä liikennettä kuin kaupungissa. Kiva metsä siellä oli; mä olin oikein ahkera metsuri ja kannoin korteni kekoon keppileikeissä! Sisälle niitä keppejä ei sielläkään saanut viedä, se mua ehkä vähän harmitti. 
Ja iltaisin mua haukutti ja vingututti, kun ihminen jätti mut ja meni saunomaan. Siinä mökissä ei ollut siis omaa saunaa, vaikka en mä tiedä oikeen mitä se on. Siellä ilmeisesti laitetaan ihmisille turbaani päähän, kun tuo minun ihminen tuli aina takaisin sellainen tötterö päässä. 
Uimassakin se kuulema kävi, mutta mä en päässyt, kun siellä oli ranta vain ihmisille. Ihan tyhmää! Mä ehdotinkin, että hankitaan ihan oma mökki, missä on ranta vain koirille. Tuo ei siis ollut meidän oma kesäpaikka, vaan vuokrattu meidän käyttöön. Mä kyllä toivon että pääsen sinne toistekin, sillä se metsä oli niin kiva..

Laitetaan tähän pari mökkikuvaa, ensin minä kepin kanssa kuistilla:


Ja sitten vesikipon kanssa kuistilla:


Mä muuten edelleen treenaan vesikiponheiton mm-kisoihin. Oon melko varma, että sellaset on olemassa, ja jos ei ole, niin sellaiset kyllä tarvitaan. Mä oon treenannut niin paljon, että varmasti voitan kaikki!

Treeneistä tulikin mieleen; mun ihminen on vienyt mua jälkikurssille ja raunioille nyt parina viikkona. Siellä on ihan järkyttävän kivaa! Tänäänkin mä sain raunioilla maksalaatikkoa. Herkkua! Ja ainoo mitä mun piti tehdä, oli löytää pari ihmistä piilosta. Se oli helppoa! Mutta sitten ne kielsivät minua leikkimästä styroksilla, ja se oli kyllä väärin. Onneksi mä sain sentään mun lempilelun, eli muovipuoolon sitten korvikkeeksi.
Jälkikurssilla taasen mä pääsin nuuhkimaan, viimeksi meillä oli tonnikalaa. Mä tiesinkin tonnikalan jo entuudestaan, sillä Katariina Suuri syö sitä. Se haisee aika voimakkaasti. 
Katariinahan muuttikin meiltä pois kun se kiusasi mua, mutta nyt se tulee kuulema keskiviikkona meille hoitoon. En saa antaa haukkuterapiaa...

Oon vähän moittinut tota ihmistä, kun se ei vieläkään ole tehnyt karjiskinkeripäivitystä mun blogiin. Mutta se lupasi, että laittaa sen vielä, vaikka siitä onkin jo aikaa.

Nuuhkimisiin! 
/Roti

torstai 26. heinäkuuta 2012

Hetken maltoin poseerata, sitten en enää jaksanut!


Karjiskinkeripäivitys tulossa myöhemmin! 

t. Roti

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Päivähoidossa

Nyt mulla onkin jänniä juttuja! Olen kuulkaas nyt kahdesti käynyt koirien päivähoidossa Oivokoirassa Espoossa. Siellä on tosi kivaa! Sain leikkiä muiden kanssa, ja pääsin kävelemään. Mulla oli siellä hemaisevaa naisseuraa, joka oli vähintään yhtä vaihdikasta kuin itse olen. Ja ihmiset siellä, nekin on tosi kivoja! Mutta oli se väsyttävää, ihan mukavaa on päästä omaan kotiin vähän lepäämään. Kohta taas valmiina uusiin kujeisiin.
Järjestäkää nyt joku parin viikon päästä jotkut juhlat, niin mä taas pääsen sinne hoitoon!

Tässä vielä bonuksena uintikuvia kuluneelta viikolta.


/R






torstai 5. heinäkuuta 2012

Uimakoulua ja treenipaikka

Heipä hei ystävät, onkin vierähtänyt tovi siitä kun viimeksi raportoin kuulumisia.
Mä olen oppinut uimaan ja saanut treenipaikan peko-ryhmässä Vantaalla. Lisäksi mulla on alkanut uhmaikä tuon ihmisen mukaan. Kuulema nyt odotellaa, milloin alan nostaa jalkaa...

Mutta jos mä kerron siitä uimisesta ensin!
Me mentiin Porkkalanniemeen sellaiselle ulkoilualueella käymään, siellä oli paljon vettä. Ensin mä vähän maistoin sitä, mutta se olikin pahanmakuista, hyh. Kuulema merivettä.
Maistelusta selvittyäni mä menin vähän kivikkoon kahlailemaan, se ei mennyt kovin hyvin, mä kaatuilin kokoajan. Mokomatkin kivet, eivät käyttäytyneet yhtään! Lopulta mä kyllästyin siihen ja menin sitten kalliolta suoraa mereen. Ja arvatkaa mitä! Sit kävikin niin, ettei mun tassut äkkiä enää ylttäneetkään pohjaan. Mä käännyin heti rantaa kohti, pelästyin kauheasti. Mutta sitten tassut otti taas pohjaan, ja mä menin metkeksi kuivattelemaan kalliolle. Aallot näytti kuitenkin niin kivoilta, että mä menin uudestaan vetiin roiskimaan! Mun ihmisellä oli valtavan hauskaa kun mä loiskin ja molsinkin eestaas. Välillä se komensi mut pois, kun aloin väsymään. Olis meillä ollut Nappi-mummelin pelastusliivitkin täällä kotona, mutta ne tosiaan jäi matkasta. Mulla oli kuitenkin 10m jälkilieka pannassa kiinni niin että ihminen olis voinut vetää mut rantaan jos voimat olisi loppuneet.
Kyllä se muliminen aika paljon väsytti, illalla olin ihan naatti ja iltalenkkikin jäi lyhyeksi. Nukuin tosi hyvin sen yön!
En malta odottaa että pääsen toisenkin kerran pärskimään. Seuraavalla kerralla pääsen kuulema Bodom-järveen, Espoon Oittaalle, ehkä jo viikonloppuna jos sää on hyvä!

Ihmiset sanoo, että mulla on uhmaikä, mutta mun mielestä ne on väärässä. Onhan se nyt ihan tyhmää että ihminen vaan saa päättää, mihin me mennään ja mitä mä saan tienposkesta syödä! Aina se on tutkimassa mun löytyjä ja komentelemassa.
Mä luulen että sen elämä olis paljon helpompaa, jos mä saisin vaan päätätä, ja se vois tehdä niinkun mä haluan. Mutta aika kovapäisesti se pitää päänsä, vaatii selkeesti lisää pehmittelyä!
Muistatteko kun niitä mun pallukoita odoteltiin? No, nyt odotetaan kuulema milloin jalka alkaa nousta. En oikeen ymmärtänyt sitäkään, ainahan mun jalat nousee, kävellessä ja juostessa ja hyppiessä.. Mun täytyy tutkia tätä asiaa lisää.

Meidän taloon on muuten muuttanut uusi koranpentu, se on kai collie. Mä haluaisin kovasti leikkiä sen kanssa, mutta mun leikit on pienille kuulema liian rajuja. En ymmärrä sitäkään ollenkaan, mähän olen niin ihana rakkauspakkaus ja ystävällinen kaikille. No, kun se penska vähän kasvaa, me ehkä päästään leikkimään!
Paitsi maanantaisin mä en voi enää leikkiä, tai siis kuukauden päästä maanantaisin, meillä alkaa rauniotreenaus Vantaalla. Siellä missä mä jo kerran kävin!
Odotan sitä innolla, viimeksikin oli niin hauskaa.

Sanon tolle ihmiselle, että ottaa musta uimakuvia, kun pääsen sinne järveen. Niin laitetaan sitten näytille!

/Roti

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Vauhdikas juhannusaatto

Heipä hei kaikki ystävät, mulla oli juhannusaattona menoa ja meininkiä!












Nyt alkoikin sadekelit, eli Luukkiin me ei varmaan mennä. Mutta huomenna saattaa olla, että pääsen autoajelulle! Maisemien katsominen multa autoillessa yleensä jää väliin, otan yleensä kauneusunet jotta jaksan sitten perillä riehua. Tai siis koirailla! 
Sessaniakin nähtiin alkuviikosta, siitä on tullut iso tyttö, juoksut ja kaikki jo. Se on varmaan kauhean uuvuttavaa, kun joutuu juoksemaan joka paikkaan. 
Ihmiset sanoo, että mulle ei tule juoksuja! Ja se on kyllä ihan hyvä, mä kyllä juoksen muutenkin tarpeeksi.
Oon taas useana iltana sisustanut täällä ja heitellyt ruokakippoa. Ja opin kääntämään mun keraamisen vesikiponkin ympäri ja nostamaan sen pois häkistä. Aika metka olen siis. Kaikenlaisia koruuksia. 
Niin ja arvatkaas mitä mä teen ulkona! Mä imeskelen etanoita. Niitä on täällä ihan hirveesti. Yhen mä söin kokonaan, piti maistaa, että mistä se on kotoisin. Kuulema jotkut ihmisetkin syö niitä, tosin voissa paistettuna ja valkosipulilla maustettuna. Mä vedin omani ihan suoraa tuolta hiekkatieltä kun oltiin kävelemässä. Tähän taas ihminen sanoi, että ei saa kiusata niitä imeskelemällä, ne ei tykkää... No mä olenkin viimeaikoina kohdistanut sitten energiani jäniksenpapanajahtiin. ne ruoskuu kivasti suussa! Mun ihminen ei ole vielä keskinyt, miten se sen estäisi. haha, olen ovelmapi kuin ihmiset! 
 
Täytyy mennä kehittelemään uusia jekkuja...

/Roti

torstai 14. kesäkuuta 2012