Supermallit maalta

Sellainen on hurjilla olo, kyllä ollaan varsinaisia supermalleja! Jokohan Tyra Banks tulee ovelle ja tarjoaa meille kanakkaat sopimukset? On hienot huivitkin kaulassa! 

 

Pirta kujertaa

Tällä kertaa vain yleisön pyynnöstä lyhyt video meidän seinästä, heh heh. Ideana tässä on, että pääsette kuulemaan kuinka meidän nuori neiti kujertelee. Äänet päälle!
- Roti

Hirvenluita ja nuoskalunta

Hupsista hei, kyllä on hurjiksilla oikeen hurjisten päivät, meillä on pihalla hirvenluita ja niitähän kaluamme innolla. Välillä vaan vaihdetaan paikkaa tai luuta. Sihteeri lupasi taas pieniä niitä kirveellä, jahka päällipuolin on kaikki kaluttu. Onni on ystävät joilta tällaisia saa! Kiitoksia vaan Ape, Kape ja metsästysjoukotkin siellä taustalla. Kyllä me näitä odotettiinkin, kovilla pakkasilla olivat kuistilla pussissa umpijäässä ja nämä lämpimät kelit vihdoin ne meille sopiviksi sulattivat. Jotain hyvääkin siis siitä, että ollaan kokoajan ihan märkiä kun ollaan pihalla. Vuodenvaihteessa askarreltiin sisällä, mutta meidän melkein kasvissyöjä sihteerimme ei niin siitä hajusta perusta joten jatketaan ulkopuuhilla. Kovasti se tänään jotain touhusi kun me keskityttiin herkutteluun. Siivosi kuulema kakkalapion kanssa pihannurkkia.

Helmikuussa se on menossa sellaselle vetokurssille, mikä lie humputus sekin, aikoo tehdä meille valjaat ja hankkia ahkion. Sepäs nähdään mitä siitäkin tulee. Voidaan ainakin laskea tuota meidän mäkeä vauhdilla! Se on niin jäässä ettei sihteeri uskaltanut tänään lähteä laisinkaan postilaatikolle. Silloin loppiaisaattona se kaatui portaissa ja on vieläkin kipeä siitä. Onneksi se ei kaatunut meidän päälle, voisi olla hurjiksella olo kuin pannukakulla!
Pirtan se on ilmoittanut dobotunnille helmikuun lopulla, joten siksi olisi oltava sitten kunnossa. Onneksi mun rallyä pystyy tekemään kuitenkin, niin ei jää meikäläiset ihan vaille tekemistä.

Ja arvatkaa mitä! Mä olen nykyään eno. Enomies, vau! Heta-sisko on saanut kolme suloista pentua, onnea siskolle perheineen! 
Mun ystävä Helmi saa myös ihan näinä hetkinä pentuja.
Sihteeri uhkasikin, että jos ne syntyy sen syntymäpäivänä, se nappaa sieltä yhden salaa itselleen lahjaksi! Onneksi synttärit meni jo, joten voimme huokaista helpotuksesta ;)

- Roti

Pirta missikisoissa

Hei ystävät,

meidän ipana Pirta Pippuriina Pirpanainen kävi tänään missikisoissa Lahdessa meikäläisen viettäessä pentuvapaata kotipäivää omassa rauhassani (puruluun kera tietenkin).
Oli kuulema saanut KP:n ja hyvät arvostelut. Kertoi myös vähän maistaneensa sitä rusettia, ihan niinkun mä olen ohjeistanut!
Tässä vielä molempien kehien arvostelut:

Tuomari Marianne Holm
Hyvin kehittynyt. Tilava runkoinen. Luustoltaan keskivahva. voimakas kallo. Kuono saa vielä voimistua. keskeneräinen hampaisto. Hyvä kaula. Erinomainen eturinta. Käpälät saisi olla kootummat. Vahva leveä takaosa . Liikkuu hyvin.
KP, pentuluokan 2.(Roti huomauttaa: haha, siis levee perse! Kyllä tää tiedettiin ;) )

Tuomari Jaana Hartus
Varsin kookas, aavistuksen pitkälinjainen, varsin hyvärunkoinen ronski narttu. Pitkä lanneosa, ilmeikäs pää jossa kevyehkö kuono, varsin kookkaat korvat. käpälät tulisi olla tiiviimmät. Toivoisin liikkeeseen enemmän jäntevyyttä.
Pentuluokan 2., ei KP:tä.

Aika hyvin siis meni! Olen pikkuisesta ylpeä! Vielä kun saadaan se innostumaan niistä ruseteista..

-Roti 

Kuvasta kiitämme Kaarin Kurki-Parikkaa!

PeeÄrrän videopalvelusta päivää!

Tässä vähän meidän talvipuuhastelua nyt kun lunta vihdoin saatiin!

t. PeeÄrrä eli Pirta ja Roti

Karvat pölisten kohti uutta vuotta

Pirta ja Atte, uudet ystävät

Näin se on hyvä väki, että vuosi taas kohta vaihtuu ja raketit paukkuu. Meillä ne tosin on jo paukkuneet, kun me kuunnellaan rakettipauketta tietokoneelta aina kun syödään. Se on kuulema sellaista siedätyshoitoa penskalle, ja vähän mullekin.

Ollaan palattu "ankarasti treenaamiseen", eilen käytiin rally-tokoilemassa. Meni ihan ok, vähän hidas toi ohjaaja kun mulla oli kiire päästä sinne radalle. Koitin sanoa sille HAU, mutta sittenhän se varsin tyssäsi paikalleen niinkun täi tervaan. Höh! Noh, ei siinä auttanu muu kun odottaa ja pitää mölyt mahassa, että pääsin rataa tekemään. Pari uutta liikettäkin siellä, mähän tietty heti tajusin ne mutta ohjaaja on puupää...

Kakaravekara on kasvanut mukavasti ja elämä on ollut ihan leppoisaa täällä hämeessä. 

Toivon koko meidän jengin puolesta turvallista vuodenvaihdetta!

 <3 Roti

Citykarjiksesta maalaiskundiksi

Hei vaan ystävät, johan se aika on taas lentänyt. Ruotsin tuliainen on kasvanut eikä pissaile enää sisälle, joitain vahinkoja välillä sattuu. Mutta ollaan ihmisen kanssa siitä ylpeitä, että koko yö voidaan huoletta nukkua, penskakin nukkuu eikä aamulla astuta unenpöpperössä pissalätäkköön.

Me ollaan myös muutettu, citykarjikset muuttivat syyskuussa maalle. Ollaan välillä käyty kyllä kaupungissa visiitillä, mutta viihdytään täällä maalla oikein mukavasti. Ja olen edelleen pitäjän komein kundi, aiemminhan olin tietysti Espoon komein hurjismies.
Meillä on oma piha joka on aidattu, siellä on ihan kiva juoksennella ja katsella maailman menoa. Erityisesti meitä penskan kanssa kiinostaa lintujen talipalloteline. Niin ja oravat! Niitäkin täällä on.

Se rallitoko alkaa jo sujua, vaikka pariin otteeseen olen kuulema kiihtynyt liikaa. Ei saa kuulema haukkua, sanovat. Ihmeen rajoittunutta toimintaa, minähän vaan koitan ottaa ilon irti!
Mulla on sellainen kilpailevakin hurjismies siellä, Atte. Sanovat että Attekin on komea, onneksi asutaan eri pitäjissä, niin voidaan molemmat pitää sitä pitäjän upeimman uroksen titteliä. Ollaan silti vähän niikun viholliset, vaikka meidän ihmiset onkin kavereita. Pitäähän sitä nyt saada olla vähän äijä, eikö?

Atte (Windwarrior's Blue Ariel)

Samassa kerhossa on myös kaksi muuta karjishurjista; Uuno ja Pekko. Nekin asuu eri pitäjässä kun minä ja Atte, joten siinäkään ei tule sellaista reviirikilpailua sitten. Tosin en tiedä, miten ratkaisevat keskenään sen komeusjärjestyksen.

Eiköhän tämä riitä ulkonäköasioista. Kaikkihan tietää, että karjikset, siis hurjikset, hurmaa.

Laitetaas vielä katsottavaa, Pirtan eilisiltä leikkitreffeiltä videota. Mä pääsin ensin omalle kävelylleni ihan kahden meidän ihmisen kanssa (huippua!), jonka jälkeen penskat kaahasivat melkein tunnin metsässä.
Videolla on meidän kakaran lisäksi kaksi aussipentua, Max ja Armi, sisaruksia keskenään.

Muistatte varmaan, että mulla on se hieno lisänimi, silakkasalakka. No, nyt on meidän pennullakin sitten, se on muikku. Muikku ja silakka, silakka ja muikku.

Tekeeköhän ton ihmisen mieli kalaruokaa kun tällaisia nimiä käyttää?

Syksyisin terveisin, Roti the silakkasalakka

Muikku ja Silakka <3