Punkkivaara
Mulla oli kuulkaas punkki. Siitä ei otettu kuvia. Toi ihminen löysi sen tänään aamulla pentutarhan lattialta pulleana ja tyytyväisenä itseensä. Kyllä toi ihminen manaili, että miten se ei sitä huomannut. Se ei tiedä vieläkään missä se on ollut kiinni, ja minäpä en kerro, hähähää. Salaisuuksia pitää joskus olla pienelläkin koiralla!
Mutta nyt mulla on punkkipanta kaulassa, ihminen uskoo, että se vähän auttaa. Ja kuulema alan saada valkosipulikapseleita. Maistuukohan ne hyvältä? Sitten se nähdään. Mulla on muuten nyt ruokana chiken & rice ja lamb & rice nappuloita 50/50 sekoituksena. Toiset on Nutroa ja toiset Hill'siä. Musta ne on kivoja! Paljon isompia kun ne pentunappulat. Nää on semmosia isoja ja pyöreitä, niitä on kiva pyöritellä lattialla... Mä saa siis jo aikuisten ruokaa! Olen iso poika, mulle sanotaan. 5 kk tulee muutaman päivän päästä täyteen! Sitten otetaan näyttelyssä viralliset kuvatkin kuulema.
Näyttelystä tulikin mieleen, mä muuten maltan seisoa aina välillä paikallani muutaman sekunnin! Mitäpä sitä ei herkkupala eteen tekisi, nam nam. Ihmiset tykkää. Lisäksi mä olen opetellut pyynnöstä nousemaan eri paikoihin, niinkun kannoille ja penkeille ja kiville. Sen mä osaan hienosti. Ihminen sanoo, että pitäisi opetella menemään maahan käskystä. En mä malta! Mulla on niin paljon kaikkea puuhaa etten mä ehdi makailla. Hassuja noi ihmiset! Kyllä välillä ihmetyttää...
/Roti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti